Media-alan menestyjät kasvavat digissä

Mediapäivän pääpuhujien yhtiöt kuvastavat hyvin median pitkää kehityskaarta.

Susan Duinhoven, Raoul Grünthal ja Kai Telanne johtavat moderneja mediayhtiöitä, jotka ovat kasvaneet pitkälti toista sataa vuotta sitten perustettujen painettujen lehtien julkaisijoista kansainvälisiksi monialakonserneiksi. Ne luovat nyt kasvua digitaalisessa ympäristössä.

Sanoma on monikanavainen, kuluttajamediaan ja oppimiseen keskittyvä Suomen suurin mediayhtiö, jolla on vahva asema myös Hollannissa ja Belgiassa. Tänä vuonna se kykeni parantamaan tulostaan nimenomaan Suomessa.

Schibsted on kasvanut Norjasta Pohjoismaiden suurimmaksi mediakonserniksi. Sillä on toimintaa neljällä mantereella ja 30 maassa. Yhtiön kunnianhimoisena tavoitteena on rakentaa oma vaihtoehto Facebookin ja Googlen alustaratkaisuille.

Mediakonserni Alma Media keskittyy digitaalisiin palveluihin ja julkaisutoimintaan. Suomen lisäksi sen markkina-aluetta ovat Ruotsi, Tanska, Baltia ja itäinen Keski-Eurooppa. Tänä vuonna jo 38 prosenttia yhtiön tuloista tuli verkkoliiketoiminnasta.

Digitaalisuus on kehityksen painopiste ja mukana yhtiöiden kaikissa mediatoiminnoissa. Digitaaliset markkinapaikat ja käyttäjädatan kerääminen kohdennetun sisällön ja mainonnan tarkoituksiin ovat voimakkaimpia kasvuajureita.

Median muutoksen suuruutta herkästi ylikorostetaan, kun katse on konkreettisessa ja näkyvässä: mistä materiaalista, alustasta tai välineestä sisältö kulutetaan. Schibstedin
Ruotsin-konsernijohtaja Raoul Grünthal muistuttaa, että medialiiketoiminnan ydin on yhä laadukas sisältö ja yhtiön ihanteena on vapaa ja itsenäinen, demokratian puolesta toimiva media. Median perustehtävä pysyy vaikka muodot muuttuvat.

Suurin viime vuosien muutos on tapahtunut toimijoiden määrässä. Perinteisten mediayhtiöiden lisäksi mediakakkua ovat tuottamassa ja jakamassa monet uudet toimijat, yhdysvaltalaisista teknologiajäteistä valtioiden ja yritysten kautta yksittäisiin kuluttajakansalaisiin.

Uudessa mediamaailmassa korostuu laadukkaan journalismin tuottaman riippumattoman ja luotettavan faktatiedon merkitys. Tilanne on hyvä niin kauan kuin totuuteen pyritään, faktoista vallitsee yhteisymmärrys ja mielipiteenvaihto on vapaata ja vastuullista. Jos kaikilla alkaa olla omat faktansa ja tarinansa, ei yhteisen ymmärryksen rakentamiselle ole enää pohjaa.

Riippumattoman ja eettisesti toimivan median merkitys huomataan kouriintuntuvasti vasta, jos sitä ei enää ole. Tuoreita esimerkkejä löytyy valitettavan läheltä. Vapaa media on demokratian happi, ja siksi sen taloudellisesta ja lainsäädännöllisestä elintilasta on kannettava erityistä huolta.

 

Kirjoittaja: Jukka Holmberg, toimitusjohtaja, Viestinnän Keskusliitto